Kansallismuseo

Ateenassa on klassisen Kreikan arkeologiseen kulttuuriperintöön keskittyvä maailmanluokan kansallismuseo. Lisäksi vanhassa parlamenttitalossa toimii kansallinen historiallinen museo. Vastaavia teemoja käsittelee myös Benaki-museoihin kuuluva Kreikan kulttuurin museo. Stadiou -kadun Kansallismuseo vertautuu vastaaviin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa perustettuihin eurooppalaisiin kansallismuseoihin. Suomessa Kansallismuseon rakennusta aloitettiin rakentamaan vuonna 1905.

Kansallismuseo toimii vanhassa parlamenttirakennuksessa (arkkitehdit Francois Boulanger ja Panagiotis Kalkos). Parlamentti toimi rakennuksessa vuosina 1875–1935 Kuva maaliskuussa 2022. Kuva OI


Parlamentin istuntosali on säilytetty ja sitä käytetään mm. konferenssitilana

Ateenan museo perustettiin vuonna 1882. Kuten Kansallismuseot yleensäkin tavoite oli vahvistaa kansallista identiteettiä. Museo kertoo nettisivujensa mukaan modernin Kreikan historiasta: ottomaanien ja latinalaisen vallan ajanjaksosta, Kreikan itsenäisyyssodasta (1821), vapautustaisteluista, itsenäisen valtion luomisesta.

Museo on kiinnostava, kuten kansallismuseot yleensäkin. Ei ole kovin montaa instituutiota, joiden kautta on mahdollista mitä kansallisvaltiot ajattelevat menneisyydestään ja identiteetistään. Ja Kreikassa on tietysti kiinnostavaa, että siellä on ainakin kaksi Kansallismuseoksi kutsuttua museota . klassisen Kreikan kulttuuriin keskittyvä museo ja tämä modernin Kreikan kansallismuseo.


Kuvat näyttelystä

Näyttelyiden sisällöt ja näyttelytekniikka kuitenkin kaipaisivat uudistamista, aivan kuten Helsingissä on viime vuosina uudistettu Kansallismuseon narratiiveja. Ateenassa kansallisesta historiasta kiinnostuneille parempi käyntikohde lienee Benaki-museoiden kreikkalaisen kulttuurin museo. Senkin esitystapa on melko konservatiivinen, mutta kokoelma on kattavampi ja esillepano laadukkaampi.

Näyttely on jaettu huoneisiin, joiden sisältöihin johdattaa esittelyteksti. Huoneen 2 ovipeiliin kiinnitetty teksti kertoo Kreikasta latinalaisen ja ottomaanisen hallinnon alaisuudessa

”Latinalainen valta Kreikan alueella alkoi vuonna 1204, kun ristiretkeläiset ryöstivät Konstantinopolin IV ristiretken aikana ja Bysantin keisarikunta hajotettiin useiksi feodaalivaltioiksi.

Bysanttilaiset valloittivat Konstantinopolin takaisin vuonna 1261, mutta valtakunnan loisto palautettiin vain väliaikaisesti. Latinalainen ja turkkilainen painostus sekä sisäinen hajoaminen olivat ratkaisevia Bysantin lopun kannalta.) Konstantinopoli joutui lopulta ottomaanien haltuun vuonna 1453, ja venetsialaiset, genovalaiset ja frankit, jotka halusivat säilyttää kaupalliset tukikohdat itään suuntautuville kauppareiteille, joutuivat akuuttiin kilpailuun Ottomaanien valtakunnan kanssa, aivan kuten he olivat olleet Bysantin kanssa.

Vuonna 1669 ottomaanit saivat päätökseen Kreetan valloituksen ja vakiinnuttivat ylivaltansa itäisellä Välimerellä. Viimeisen Venetsian ja Turkin välisen sodan päättyessä vuonna 1718 Venetsian läsnäolo rajoittui Joonianmeren saarille ja muutamalle alueelle vastakkaisella mantereella. Koko tämän myrskyisen ajanjakson aikana kreikkalaiset taistelivat toimeentulonsa ja yhteenkuuluvuuden puolesta ja onnistuivat paitsi selviytymään, myös luomaan olosuhteet, jotka johtaisivat kansalliseen ja henkiseen elpymiseen seuraavina vuosisatoina.”



Koraanin lainauksilla koristeltu ketjuhaarniska ja kyrassi 1600-luvulta Niissä on leima, joka liittyy sulttaani Mehmet II:n arsenaaliin


Esillä on myös viimeisen Bysantin keisarin Konstantinos XI Palaiologosin (1449–1453) (moderni) veistos. Museon esineteksti kertoo että ”keisari kuoli puolustaessaan Konstantinopolia turkkilaisen sulttaani Muhammed II:n ottomaanien armeijoita vastaan. Hänen sankarillisesta kuolemastaan ​​tuli pitkäaikainen legenda.” Veistoksessa keisaria ei kuitenkaan ole esitetty soturina, vaan ennemminkin uskon puolustajana ja kirkonmiehenä tai pyhimyksenä. Museo kirjaa keisarin kuoleman ja Bysantin lopun merkitsevän myös modernin Kreikan historian alkua


Kreikan kuningas valittiin Baijerista. Vitriinissä kuningas Oton kreikkalainen asu



Valokuva kuninkaasta on yksityiskohta vitriinin alaosasta




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansallinen arkeologinen museo

Pireuksen arkeologinen museo

Sotamuseo