Sotamuseo

Sotamuseo sijoittuu samoille tienoille Kansallisgallerian ja Bysanttilaisen museon kanssa. Jos Bysanttilaisessa museossa on erinomaiset Bysantin taiteeseen ja kulttuurihistoriaan liittyvät kokoelmat,  niin Sotamuseossa on mahdollisuus katsoa Bysanttia toisesta suunnasta, sodankäynnin ja keisarien esittelyn kautta.

Sotamuseo maaliskuussa 2022. Kuva OI

Museo sijaitsee modernistisessa museorakennuksessa – arkkitehtuuri on sukua Mies van der Rohen Berliinin Neue Nationalgallerielle, hiukan kuten Suomessa Turun Wäinö Aaltosen museokin.  Ateenan museo avattiin vuonna 1975.

Sotamuseo aloittaa näyttelynsä kivikauden aseista ja jatkaa hieman yllättäen mm.  kykladien taiteen esittelyllä. 

Sotamuseon näyttelystä. Kykladien naismarmorihahmoja. Varhainen kausi 2700-2300 eaa. Kykladien taiteen museo. Kopioita. Kuva OI



Mykenen kautta edetään klassisen Kreikan veistotaiteeseen – keskittyen toki ajan sodankäyntiin ja sotureihin. 

Korinttilainen kypärä, 700 luvulta eaa. Kuva näyttelystä


Kreikkalainen jalkaväkisotilas eli hopliitti. Museon näyttely. Luultavasti hautakivi Attikasta noin vuodelta 500 eaa. Ateenan arkeologisessa kansallismuseossa näytteillä olevasta marmorialkuperäiskappaleesta valettu kipsi


Marathonin taistelu persialaisia vastaan on tuttu oppikirjoista. Museo kertoo taistelun merkityksestä, että kun  Persian kuninkaat ekspansionististen pyrkimystensä mukaan yrittivät tunkeutua Lounais-Eurooppaan, he epäonnistuivat, koska helleenit kohtasivat heidät päättäväisesti. Tämän seurauksena persialaiset suunnitelmat kariutuivat ja helleenit saivat itsetuntoa voimastaan ​​ja loivat klassisen sivilisaation. Ensimmäinen taistelu persialaisia ​​vastaan ​​käytiin siis vuonna 490 eaa. Attikan Marathonin tasangolla, jossa 10 000 ateenalaista ja 1 000 plataiaista taisteli persialaisia ​​vastaan. Persian armeija oli lukumäärältään suurempi, ja sen riveissä oli voimakas ratsuväki ja suuri määrä jousimiehiä. - Kreikkalainen kenraali Miltiades, edelleen museon opastetekstiä lainaten,  tiesi hopliittien falangin tehokkuuden ja ja vakuutti kenraalitoverinsa hyökkäämään persialaisia ​​vastaan. Miltiades määräsi hopliitit muodostamaan saman pituisen linjan kuin persialaisten ja hyökkäämään persialaiseen linjaan. Seuranneessa lähitaistelussa linjan keskiosa heikkeni ja antoi periksi, kun taas ateenalaisten siivet syrjäyttivät nopeasti persialaiset. Taistelu päättyi, kun persialainen keskus murtautui paniikissa laivoilleen. 

Bysantti on yksi keskeinen sotamuseon näyttelysisältö. Tosin siinä, kuten muunkin vanhemman aineiston osalta museo turvautuu näyttelyesineissä isolta osalta jäjennöksiin ja kopioihin.

Konstantinopoli. Kuparipiirros. G. Braun - F. Hoggenberg, Civitates Orbis Terrarum 1572-1598

Bysantin keisarit Konstantinopolin perustamisesta sen miehitykseen asti. Museon näyttelystä


Keisari Basileos II Bulgaroktonos (Bulgaarinsurma) (976 – 1025) oli askeettinen sotilaskeisari joka kävi useoita sotia hallituskaudellaan. Hänen kaudellaan skandinaavisista varjaageista (tai varangeista) muodostettiin oma kaartinsa Bysantin keisarin alaisuuteen. Kopio 1000-luvun käsikirjoituksesta, Venetsia

Bysantilla ja sen viimeisellä keisarilla on erikoisasema kreikkalaisessa historiantulkinnassa. Sotamuseossa on esillä jyhkeä Konstatantinos XI Palaiologoksen muotokuva. Museo kertoo veistoksen kuvaavan Bysantin viimeistä keisaria, Konstantinus XI Palaiologosta, 1449–1453 jaa., joka tapettiin Pyhän Romanuksen portilla 29. toukokuuta 1453. Vasos Falireásin reliefi on tehty vuonna 1953, 500 vuotta Konstantinopolin kukistumisen jälkeen

Andreas Palaiologos (1494-1503) oli viimeinen, joka käytti Bysantin keisarin nimitystä. Hän oli Italiaan paenneen Morean despootin Thomasin poika. Morea oli Bysantin provinssi Peleponnesoksella. Kopio seinämaalauksesta. (Vatikaani, Borgia-huoneisto)


Bysanttilaisen kaleerilaivan dromonin pienoismalli. Sen keulassa oli mekanismi, jolla voitiin ampua meritaistelussa vihollisen laivoihin kreikkaliasta tuleksi kutsuttua palavaa nestettä. Kuva näyttelystä


Museo havainnollistaa Bysantin joukkojen käyttämää muodostelmaa pienoismallilla. Tällainen avoimessa  maastossa käytetty muodostelma kuvattiin Bysantin sodankäynnin oppikirjassa 500-luvun loppupuolella. Mittakaava 1:70. Tutkimus: Christos Makrypoulias, historioitsija. Historian konsultti: Taxiarchis Kolias, Bysantin sivilisaation professori, Ateenan yliopisto. Kuva näyttelystä


Rooman-Bysantin aseita 700-luvulta 1300-luvulle. Pitkä kirves vitriinin yläosassa on vitriinitekstin mukaan Bysantin armeijan varangi (varjaagi)-palkkasotureiden käyttämä. Paavo Hohti kertoo Bysantin historiassaan varangeista: --Skandinaavien joukot, joita nimitettiin varangeiksi, jäivät  Konstantinopoliin, lopulta kahdeksisadaksi vuodeksi. Varangi-nimi alkoi yleistyä 1000-luvun alussa, edellisen vuosisadan sopimuksissa sitä ei mainita. Varangi-nimen käyttöönotto saattaa kuvastaa tarvetta erottaa rusien keskuudessa skandinaavit slaaveista. Basileios muodosti varangeista keisarillisen erityisosaston, tagman, jo ka tunnettiin uskollisuudestaan keisarille ja hurjista kahden käden sotakirveistä. Joukko-osastoa täydennettiin jatkuvasti rekrytoimalla enimmäkseen skandinaaveja, jotka palvelusajan päätyttyä palasivat kotiin keisarin antamien arvokkaiden lahjojen kanssa. Heidän käynneistään Miklagårdissa, »Suuressa kaupungissa», on useita kertomuksia islantilaisissa saagoissa ja riimukirjoituksissa. Eräät heistä ovat myös raapustaneet nimensä Hagia Sofian kaiteisiin. Skandinaavien ohella varangijoukkoihin rekrytoitiin 11. vuosisadan lopulta alkaen myös normanneja

Kymmenestä näyttelysalista puolet käsittelee Kreikan itsenäistymistaistelua ja aikaa sen jälkeen. Maantasokerroksessa on melkoisen dramaattinen dioraama Kreikan itsenäistymistaisteluihin liittyen.  Ulkoalueella on esillä sotilaslentokoneita ja erilaisia  tykkejä.

Sotamuseon museokauppa on sisääntulokerroksessa. Valikoima on runsas. Kuva OI




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansallinen arkeologinen museo

Pireuksen arkeologinen museo

Valtion nykytaiteen museo EMST/National Museum of Contemporary Art Athens