Pireuksen arkeologinen museo

Pireuksen arkeologinen museo sijaitsee nimensä mukaan Pireuksessa, Ateenan satamakaupungissa. Ateenasta satamaan pääsee metron linjalla numero 1, joka on vanha Ateena-Pireus rautatielinja. Muusta metrosta poiketen linja kulkee pitkälti maan päällä. Kulku on jonkin verran töyssyisempää kuin muilla linjoilla.

Museon näyttelysali. Maaliskuu 2022, kuva OI

Pireuksesta löydettyjä antiikin objekteja pidettiin alun perin esillä koulurakennuksessa. Se sijaitsi aivan hellenistisen kauden teatterin vieressä.  

Karttakuva antiikin Pireuksesta. Museon ja antiikin kauden teatterin sijainti on merkitty numerolla 1, aivan Zean satama-altaan viereen. Kuva OI

Vuonna 1935 kokoelma- ja näyttelytilasta muodostettiin arkeologinen museo. ja vuodesta 1966 lähtien suunniteltiin uutta, suurempaa museorakennusta. Uusi rakennus avattiin vuonna 1981. Se on vanhan rakennuksen vieressä. Uuden museon tilavuus on 1400 m2. Vanha koulu varattiin kokoelmien säilytystilaksi. Museotilat ympäröivät nyt teatteria kolmelta puolelta. Ulkotiloissa on myös esillä esineistöä.

Arkeologisen museon kokoelmassa on esineistöä mykeneläiseltä kaudelta roomalaiselle kaudelle. Suurin osa löydöistä on Pireuksesta ja lähistön rannikkoalueilta.

Hautamonumentti. Esinetekstin mukaan synnytykseen kuollut nainen istuu valtaistuimella ja puristaa edessään seisovan miehensä oikeaa kättä. Sairaanhoitaja vastasyntyneen lapsen kanssa seisoo hänen takanaan. Äidin sureva hahmo takana täydentää kokonaisuuden.  350–330 eaa., Pireus. Kuva näyttelystä, OI

Nikeratosin ja hänen poikansa Polyxenoksen hautamonumentti, Mustanmeren rannikolta. Esineteksti kertoo, että ainutlaatuinen temppelimäinen hautamonumentti sai vaikutteita Halikarnassoksen mausoleumista. Löytynyt Kallitheasta. Noin 330 eaa. Kuva näyttelystä, O

Hautamuistomerkki, jossa ateenalainen Andron jättää hyvästit yhdelle pojistaan. Kahden hahmon yläpuolelle on kaiverrettu seuraava epigrammi: Tänne on haudattu Andron, joka katsoi yhtä omista pojistaan ​​kuolleena ja toivotti toisen tervetulleeksi (itse) kuolleena. 4. vuosisadan toiselta neljännekseltä eaa. Kuva OI


Rooman  keisari  Hadrianuksen  (117–138  jaa.) luonnollista kokoa suuremman  patsaan  yläosa,  veistos löydettiin  Pireuksen  satamasta. Kuva näyttelystä, OI


Luonnollista kokoa suurempi Rooman keisari Balbinuksen (Decimus Coelius Balbinus, 238 jaa.) patsas. Keisarin takaa kurkistaa kotka, keisarin tunnus. Kuva näyttelystä, OI.

Museon näyttelyn helmiä ovat vuonna 1959 sataman läheltä löydetyt pronssiveistokset. Veistokset olivat jääneet antiikin sataman varastoon roomalaisen kenraalin Sullan piirityksen aikana (86 eaa.)


Museon pronssiveistoshuoneet. Kuva OI



Artemiksen pronssinen patsas  on yksi museon hienoista pronsseista. Esineteksti kuvaa teosta erittäin huolellisesti työstetyksi, vaikka teos oli ennen löytämistään huonoissa olosuhteissa. Jumalattarella on yllään korkea vyötetty peplos ja himation -viitta. Hän pitää juomakulhoa oikeassa kädessään ja jousta vasemmassa. Teos kuuluu tyyliltään  Praksiteleen koulukunnan tyyliä. Pronssi on mahdollisesti hellenistiseltä kaudelta. Kuvat näyttelystä, OI



Pireuksen Athene. Jumalatar käyttää pitkää, drapedoitua doorilaista huntua, joka on vedetty taaksepäin peittämään olkapäät. Korinttilainen kypärä on koristeltu kahdella pöllöllä. Vasemmassa kädessään hän piti keihästä, oikeassa pulloa. Veistos on teostietojen mukaan joko 4. vuosisadalta eaa. tai klassisoiva teos hellenistiseltä kaudelta. Kuvat näyttelystä, OI



Artemiksen pronssinen patsas. Patsas voidaan museon mukaan tunnistaa Artemikseksi takana näkyvän nuolien kiinnityksen ja jousta pitävien sormien asennosta. 400-luvun puoliväli eaa. Kuva OI


Suuri traaginen naamio. Luultavasti votiivilahja. 400-luvun puoliväli eaa. Kuva OI


Kilven pronssisen vaipan osia. Ulkopuolella on kuvattu hevosvaunu. Esine löydettiin muiden 1959 löytöjen yhteydessä. 500-luvun loppu eaa. Kuva näyttelystä, OI


Pireuksen Apollo. Arkaainen kulttipatsas, yksi harvoista säilyneistä pronssisista tämäntyyppisistä. Jumala piti jousia vasemmassa kädessään ja juomamaljaa oikeassa kädessään. Patsas on päivätty joko 500-luvun alkuun tai mahdollisesti ajalle 530–520 eaa. Kuva OI



Myös antiikin teatterin muodostamalla piha-alueella on esillä esineistöä, ja kissoja kuten kaikkialla Ateenassa. Kuvat maaliskuu 2022



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansallinen arkeologinen museo

Valtion nykytaiteen museo EMST/National Museum of Contemporary Art Athens