Hadrianuksen kirjasto

Hadrianuksen kirjasto valmistui vuonna 132. Kirjasto ei ollut pelkästään kirjasto (kuten eivät kirjastot nykyäänkään), vaan iso julkinen tila puutarhoineen ja vesialtaineen. Kirjaston läheisyydessä sijaitsee osapuilleen samankokoinen Roomalainen Agora.

Sisäänkäynti Hardianuksen kirjaston arkeologiselle alueelle. Kuva OI


Rooman keisari Hadrianus oli monella tapaa tärkeä henkilö Ateenalle. Hän oli kreikkalaisen kulttuurin suosija ja rakennutti kaupunkiin useita julkisia rakennuksia. Näistä on jäänyt jäljelle myös fyysisiä jäänteitä. Iso hanke oli akvedukti, joka johti Lykabettus -vuoren rinteen isoon vesisäiliöön, josta taas jaettiin vettä eri puolille Ateenaa. Olympoksen Zeun temppelin ympäristöön rakennettiin kaupunginosa, siellä on säilynyt Hadrianuksen portti. Ateena agoralla on mm. Hadrianuksen veistos, arkeologisessa museossa on keisarin rakastetun Antinouksen Egyptistä löytynyt veistos (arkeologisessa museossa oli aiemmin esillä myös näyttely Hadrianuksen Ateenasta).

Gregorio di Lorenzon idealisoitu muotokuva keisari Hadrianuksesta (noin 1472). Louvren kokoelmat. Teos oli esillä Kreikan kansallisgallerian ja Louvren yhteistyönäyttelyssä maaliskuussa 2022 Ateenassa

Hadrianuksen kirjaston rauniot on yksi Ateenan keskeisistä arkeologisista kohteista. Kirjasto on yksi seitsemästä arkeologisesta kohteesta, johon pääsee viisi päivää voimassa olevalla yhteislipulla.

 

Arkeologiset kohteet Hadrianuksen kirjaston opaskartan mukaan 1. AKROPOLIS JA RINTEET, 2. ATEENAN AGORA- JA MUSEO, 3. ROOMALAINEN AGORA, 4. HADRIANOKSEN KIRJASTO, 5. OLYMPOS ZEUN TEMPPELI, 6. KERAMEIKOS - KERAMEIKOS MUSEO, 7. ARISTOTELEN KOULU (LYKEION)

Keisari Hadrianus rakennutti kirjastorakennuksen vuosina 132–134 jaa. Roomalaistyylinen rakennus on kooltaan 122 x 82 metriä. Länsipuolelen sisäänkäynti oli varustettu korinttilaisella pylväsjärjestelmällä. Keskellä oli sisäpiha ja koristeellinen pitkänomainen vesiallas. Itse kirjasto sijaitsi itäpuolella, jossa säilytettiin kirjoja eli papyrusrullia). Kirjastossa oli viisi suurta salia ja neljä pienempää toissijaista käyttöä varten. Pääsali oli suorakaiteen muotoinen, ja sen länsipuoli avautui sisäpihalle  viiden suuren aukon kautta. Sen kolmella muulla sivulla oli korkea, jatkuva koroke, jolla oli pylväikkö. Jokaisen kerroksen seinissä oli omat puukaapit, joissa kirjoja säilytettiin. Opastaulun arvion mukaan kirjastossa olisi ollut 16 800 kirjaa.

Itäpuolen kaksi kulmasalia olivat pieniä, hieman viisteisiä auditorioita, joita käytettiin luentoihin ja tekstien lukemiseen. Niissä oli marmori-istuimet ja kunniaistuimet, jotka olivat hieman kaarevia. Lattia oli marmoria. Pohjoinen auditorio on nykyisin näkyvissä, mutta suurin osa eteläisestä auditoriosta on modernin Adrianou-kadun ja Aiolou- ja Adrianou-kadun kulmassa olevan rakennuksen alla.


Kuvat opastaulusta. Rekonstruktiomalli Museo della civita romana. 


Rakennus vaurioitui vakavasti herulien hyökkäyksessä  (267 jaa.), ja Rooman prefekti Herkulius korjasi sen 407–412 jaa. Myöhemmin vesisäiliön paikalle rakennettiin peräkkäin kolme kirkkoa. Näistä viimeinen, Megali Panaghia 1200-luvun alussa oli kaupungin ensimmäinen katedraali. Se purettiin vuonna 1885 arkeologisten kaivausten tieltä.

Sisäänkäynnin säilyneet osat sivusta. Kuva OI




Kirjaston arkeologista aluetta. Kuvat OI



Näkymä Akropoliin suuntaan. Kuva OI


Kun arkeologinen kohde kaivetaan esiin, jäävät löydöt säälle alttiiksi. Kohteet vaativat jatkuvaa hoitoa. Kuva OI




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansallinen arkeologinen museo

Pireuksen arkeologinen museo

Valtion nykytaiteen museo EMST/National Museum of Contemporary Art Athens