Benaki kreikkalaisen kulttuurin museo

Benaki-museoilla on useita eri toimipisteitä Ateenassa ja sen ulkopuolella. Tässä blogisarjassa esitellään kreikkalaisen kulttuurin museo ja islamilaisen taiteen museot Ateenassa.

Benaki-museon rakennus oli alun perin perheen asuinrakennus. Se avattiin huhtikuussa 1931 museona. Peruskorjauksen jälkeen rakennus avattiin uudelleen 7. kesäkuuta 2000. Rakennuksessa keskitytään kreikkalaiseen kulttuuriin ja muita Benaki-kokoelman objekteja esitellään muualla. Kuva OI


Antonis Benakis oli, kuten monet Ateenan museoiden perustamiseen tai kokoelmien karttumiseen liittyvä henkilö ulkokreikkalainen. Hän syntyi Aleksandriassa Egyptissä vuonna 1873, muutti Ateenaan vakituisesti vuonna 1926 ja kuoli vuonna 1954. Benakis oli innokas keräilijä. Isänsä Emmanuelin kuoleman jälkeen Antonis testamentti Kreikan valtiolle kokoelmansa ja vanhempien kodin. Kuva museon esitteestä


Kreikkalaisen kulttuurin Benaki-museo sijaitsee Evangelismosin metroaseman lähellä. Aseman tienoilla on  museokeskittymä,  jossa kävelyetäisyydellä löytyy useampi museokohde – arkeologinen kohde Lyseion, Bysantti-museo, sotamuseo, Kykladisen taiteen museo ja metroasemasta toiseen suuntaan kansallisgalleria.

Benaki-museo esittelee kreikkalaisen maailman historiaa ja taidetta esihistoriasta 1900-luvulle. 6 000 esinettä on esillä museon neljässä kerroksessa. Kokonaisuus on hiukan kansallismuseotyyppinen kronologinen esillepano kansallispukuine kaikkineen. 

Kuva näyttelystä. Kuva OI

Museon opasteista ilmenee, miten kreikkalainen kulttuurin aikakaudet jaotellaan museossa. Siis: Neoliittinen kausi, 6500-3200 eKr, Pronssikausi, 3200-1100 eaa., Pimeä aikakausi, 1100-900 eaa. Geometrinen aikakausi, 900-700 eKr., Arkaainen aikakausi, 7.-6. eKr, Klassinen aikakausi, 5.-4. eaa., hellenistiset ja roomalaiset kaudet, 3. vuosisata. eaa.- 300-luku jaa., Myöhäinen antiikin aika, 400–900 jaa., Bysantin maailma

Sisältöteemat taas ovat: 12 kreikkalaista ikonia, Kansantaide: puku, kirjonta, korut, keramiikka, kiviveistos, kaiverrus, maalaus, Arkielämää ja henkistä elämää, Kreikan vapaussota, Kreikan valtion muodostuminen ja sen ensimmäinen kuvernööri, loannis Capodistria, (1821-1831) Kuningas Oton hallitus, Ateena Kreikan uutena pääkaupunkina, perustuslaki, (1833-1862), kuningas Yrjön (Georgios) hallituskausi, Eleftherios Venizelosin aikakausi, Vähä-Aasian katastrofi, Kreikan sotien välinen aika ja 2. maailmansota (1863-1941)

Esihistorian kokoelma on hyvä, joskin aiheeseen voi ehkä syvällisemmin tutustua arkeologisen museon näyttelyssä.

Kuva näyttelystä. Kuva OI

Kultainen rannekoru käärmepäisillä liittimillä. Silmät ovat lasia ja kieli smaragdia. Naishaudasta Pireuksesta, ensimmäiseltä vuosisadalta


Pellavalle maalattu miehen hautajaismuotokuva, jossa pigmenttejä sekoitettuna vahaan (enkaustiikkatekniikka). Antinoesta Egyptistä, 200-luvun toiselta neljännekseltä

Ikonit, joista vanhimmat ovat 1400-luvulta, ovat erinomaisen vaikuttavia. Esillä on myös hyvä kokoelma Ateenan historiaan ja antikviteetteihin liittyviä taideteoksia.

Kristuksen syntymä. Konstantinopolilainen taiteilija, 1400-luvun ensimmäinen neljännes. Saliteksti nostaa ikonin esille sekä maalauksen poikkeuksellisen laadun että älyllisen syvyyden vuoksi. Teoksessa yhdistyy traditio ja ajankohtaisen italialaisen taiteen kehityksen ymmärtäminen. Ikoni edustaa museon mukaan välivaihetta kahden tärkeimmän myöhäisen bysanttilaisen taiteen kauden välissä



Neitsyt ja lapsi. 1400-luvun toinen puoliväli. Italialais-kreetalaisen tyylin ikoni. Kreetalaiset maalarit olivat kuuluisia kyvystään maalata joko alla maniera Greca tai alla maniera latina, siis kreikkalaiseen tai latinalaiseen tyyliin. Maalaustavan valinta riippui asiakkaiden mieltymyksistä. Näihin kuului sekä ortodokseja että katolilaisia

Parthenonin pommitus 26. syyskuuta 1687. Silminnäkijän, Venetsian armeijan upseerin G. M. Vernedan akvarelli. Museon esineteksti kiteyttää, että on traagista ironiaa, että muistomerkki tuhoutui valistuksen kynnyksellä, kun se oli juuri ”löytymässä” uudelleen

Kreikan kartta. 1600-luvun loppu – 1700-luvun alku. Muna-tempera puulla. Italialainen kartta kertoo Venetsian pyrkimyksiin vallata takaisin ottomaanien valtaamia alueita


Museon kahvila on pieni, mutta miellyttävä. Kuva OI


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansallinen arkeologinen museo

Pireuksen arkeologinen museo

Sotamuseo