Roomalainen agora ja Tuulten torni

Ateenaan muodostui roomalaisella kaudella uusi kaupallinen keskus, jota nimitettiin Roomalaiseksi agoraksi. Se rakennettiin vuosina 19–11 eaa. Alue oli varattu kaupalliselle toiminnalle, kun vanhempi kreikkalaisen ja hellenistisen ajan agora täyttyi muista toiminnoista. 

Roomalaisen agoran läntinen sisäänkäynti, Athena Archegetisin portti, kuvattuna maaliskuussa 2022. Valokuva on otettu agoran sisäpuolelta. Kuva OI


Opastaulun kuva alueen rakennuksista. Etualalla vanha agora, Roomalainen agora on kuvattu värillä. Opastaulun alemmassa osassa Athena Archegetisin portti. Oikealla Pazaroportan Sotiran kirkko, takana Taksiarkkien ja Prophitis Iliaksen kirkot. (Chr. Hansen, 1833)


Roomalainen agora ja keskeiset muut antiikin arkeologiset kohteet sijoitettuna nykyisen Ateenan karttapohjaan. Kuva infotaulusta. Kohteisiin pääsee yhteislipulla. Karttaan on myös merkitty lähin metroasema Monastiraki

Alue sijaitsee vanhan agoran itäpuolella ja Akropoliin pohjoispuolella ja Hadrianuksen kirjasto on sen pohjoispuolella. Alue oli kanttiinsa noin 110–100 metrin alue, jota reunustivat joonialaiset pylväiköt. Rakentamista rahoittivat Julius Caesar, Augustus ja vielä Hadrianus 100-luvulla.  Agoralle johti kaksi porttia, idässä joonialaisen tyypin mukainen propylon ja lännessä doorilainen Athene Arkhegetiin (johtajan) portti.

Herulien hyökkäyksen (267) jälkeen kaupungin hallinto sijaitsi Roomalaisella agoralla. Uusi kaupunginmuurikin jätti vanhan agoran ulkopuolelleen. Myöhemmin alueella sijoittui asutusta, kirkkoja ja moskeija. Kaivaukset alueelle aloitettiin vuonna 1837. Vanha asutus on purettu kaivausten tieltä. Fethiye Çamin eli Valloittajan (alkuperäinen moskeija rakennettiin tai nimettiin Konstantinopolin valloituksen kunniaksi) moskeija pohjoisosassa on kuitenkin edelleen jäljellä, ei kuitenkaan enää moskeijakäytössä. Rakennusta pidetään yhtenä merkittävimmistä osmaniajan rakennusmuistomerkeistä Ateenassa.

Alue ja portit kyllä jotenkin hahmottuvat paikan päällä, mutta aivan helppoa agoran kokonaisuuden ymmärtäminen ei ole, kuten ei ole monessa muussakaan arkeologisessa kohteessa.


Roomalainen agora maaliskuussa 2022. Kuvat OI

Alueen itäiseltä portilta on suora yhteys Tuulten torniin, eli Syyriasta kotoisin olevan kreikkalaisen tähtitieteilijän Andronikoksen rakennuttamaan kellotorniin. Rakennus valmistui ilmeisesti 100-luvun jälkipuoliskolla. Tornia kutsutaan myös Andronikos Kyrrhoslaisen horologioniksi.

Opastaulu kertoo, että rakennuksen sisällä toimi vesikello, hydraulinen mekanismi, joka sai voimansa vedenpaineesta, joka tuli muistomerkin eteläpuolella sijaitsevan lieriömäisen säiliön sisältä. Rakennuksen kahdeksan sivun ulkopinnalla olevat viivat vastasivat yhtä monta aurinkokellon osoitinta ja vielä yhdeksäs osoitin oli rakennuksen katolla.



Tuulten tornin korkeus ja poikkileikkaus sekä pohjakaava. Ennallistava piirustus (J. Stuart - N. Revett, 1762). Kuvat opastaulusta


Tuulten torni -nimi tulee siitä, että  kahdeksan päätuulen personifikaatiot oli kuvattu torniin. Rakennuksen sivut oli suunnattu ilmansuuntien mukaan väli-ilmansuuntineen ja tuuliviiri katolla osoitti antiikin kaudella tuulen suunnan. Pohjoistuulella viiri siis kääntyi sitä symboloivan Boreas -jumalan suuntaan. 

Tuulten torni kesäkuussa 2022. Kuva OI


Rakennus on säilynyt hämmästyttävän hyvin. Se toimi pitkään kirkon käyttämänä tilana ja hautautui myöhemmin maan alle, kunnes kaivettiin 1830-luvun lopussa arkeologisten kaivausten yhteydessä esille.

Kulkutie ja portaat kohti Tuulten tornia. Kuva on otettu Roomalaisen agoran suunnasta. Kuva OI



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valtion nykytaiteen museo EMST/National Museum of Contemporary Art Athens

Kansallinen arkeologinen museo

Akropolis - Ateena