Olympieion ja Hadrianuksen portti

Olympieion on vapaasti seisovine ja romahtaneina pylväineen viehättävä, suorastaan piranesimainen laatukuva antiikin raunioista. Arkeologisen kohteen reunalla sijaitsee  Hadrianuksen portti.

Olympieion maaliskuussa 2022. Kuva OI

Maaliskuussa 2022 temppelin restaurointi oli käynnissä. Modernit telineet muodostivat kohteeseen uuden arkkitehtuurin kerroksen - jos haluaa katsoa kohdetta erilaisesta näkökulmasta

Olympieionin alueelta on löydetty useita eri rakennusvaiheita ja rakenteita. Kuvissa alueen kartta ja sen selite opastaulusta. Ylimpänä kartassa roomalainen kylpylä

Olympieionia rakennettiin useassa vaiheessa. Rakennustyöt aloitti jo Perikles, mutta työt keskeytyivät hänen kautensa jälkeen. Töitä jatkettiin taas hellenistisellä kaudella 100 eaa. mutta ne keskeytyivät jälleen.

1820-luvulla Iilissos-joki virtasi vielä vapaana. Edward Dodwell - Edward Dodwell: Views in Greece, London 1821, p. 59 (scan), Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=3563620

Olympieion on ollut aina yksi keskeisiä Ateenan antiikin ajan arkeologisia turistikohteita. Kuvassa Akropolis taustalla. By FOTO:FORTEPAN / Haui Balázs, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=51268229

Sulla ryösti temppelistä kaksi pylvästä Roomaan, jossa ne sijoitettiin osaksi Jupiterin temppeliä. Lopulta temppeli saatiin valmiiksi Hadrianuksen  jatkamien rakennustöiden jälkeen vuosina 129–131 jaa. Rakennus viimeisteltiin arkkitehti Decimus Cossutiuksen suunnitelmien mukaisena. Alueen opastaulu kertoo, että Hadrianus vihki Olympieionin käyttöön vierailunsa 131–132 aikana.

Temppelin pohjakaava. Sir Banister Flight Fletcher (15 February 1866, London – 17 August 1953, London) - History of architecture[1], Sir Banister Fletcher's a history of architecture. edition, Architectural Press, ISBN 0750622679, 0750622679, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=86583721

Olympieion rakennettiin korinttilaisen järjestelmän mukaan. Temppelin cellaan oli sijoitettu suurikokoiset Zeuksen ja Hadrianuksen patsaat. Roomalaiset kutsuivat temppeliä Jupiterin temppeliksi. Rakennus kärsi vaurioita Herulien hyökkäyksessä sekä maanjäristyksessä ja muiden antiikin rakennuksen tapaan sen osia käytettiin muihin rakennuksiin. Yksi pylväistä käytettiin kalkkina moskeijan rakentamiseen. Vieläkin maassa makaava pylväs kaatui vuonna 1852 myrskyssä.

Maaliskuu 2022. Kuva OI

Alueelle rakennettiin ennen keisarin vuoden 131 vierailua runsaasti. Hadrianuksen mukaansa nimettiin uusi kaupunginosa. Sen ja Olympieionin rajalle tehtiin ennen keisarin Ateenan vierailua Hadrianuksen portti (kaari). Portti ei tuolloin ollut muurin osa, vaan oli luonteeltaan kunniaportti Akropoliilta ja Agoralta Olympieionille johtavalla tiellä.

James Stuart (1713–1788) and Nicholas Revett (1720–1804) - James Stuart & Nicholas Revett. The Antiquities of Athens measured and delineated by James Stuart F.R.S. and F.S.A. and Nicholas Revett Painters and Αrchitects, vol. III (ed. Willey Reveley), London, John Nichols, 1794, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=105107261

Hallwylin museon kokoelmien kuva alueesta. Unknown author - LSH 104624 (hm_dig18139), Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=44800814

Hadrianuksen portti 1950-luvun alussa. Gichristof from Athens, Greece - Athens, Greece, CC BY 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=10232624

Hadrianuksen portti maaliskuussa 2022. Kuvat OI

Alueella säilyneistä raunioista temppelin ja Hadrianuksen kaaren ohella Olympieionin roomalainen kylpylä on harvinaisen hyvin tunnistettavissa maassa säilyneiden jäänteiden avulla. Maahan on ikään kuin piirtynyt rakennuksen pohjakaava materiaaleineen.

Kuva kylpylän  opastaulusta

Paikalla oleva opastaulu havainnollistaa kylpylän tilajakoa.  Balneum oli pinta-alaltaan noin 450 m². Pohjoissiipi sisälsi sisäänkäynnin, odotushuoneet, pukuhuoneet ja muut aputilat, kun taas eteläsiivessä oli pääkylpytilat. Rakennus oli huolella rakennettu, sisäseiniä peittivät marmoripäällysteet ja lattiat koristeltiin mosaiikeilla tai monivärisillä marmorilaatoilla.

Kuva opastaulusta

Vierailijat saapuivat Balneumiin eteisenä toimivan pitkänomaisen huoneen kautta, joka oli koristeltu mosaiikkilattialla [A]. Oikealla puoliympyrän muotoisessa tilassa oli monivärinen marmorilattia [B]. Tämä koristelu on edelleen nähtävissä huoneen itäpuolella. Puolipyöreän seinän keskelle rakennettiin pieni suihkulähde, joka oli verhottu marmoripaneeleilla. Suihkulähteen molemmin puolin kaksi puolipyöreää syvennystä sisälsivät mahdollisesti patsaita. Pohjaratkaisun perusteella tila on tunnistettu uimareiden virkistyskäyttöön tarkoitetuksi Nymphaeumiksi. Eteisen vasemmalla puolella aukko johti kahteen kammioon, jotka tunnistettiin vastaavasti odotushuoneeksi [A] ja apodyteriumiksi (pukuhuone) [E]. Näiden lattiat oli samalla tavalla koristeltu mosaiikeilla. Apodyterium oli suorassa yhteydessä eteläsiiven kanssa, ja sen länsiseinä päättyi apsisiin. Apsisissa oli marmorivaltaistuin, joka löydettiin lyhyen matkan päässä Balneumista kaivauksen alkuvaiheessa (1888). Eteläsiipi sisälsi kylmän veden altaan (frigidarium) [Z], lämminvesialueen (tepidarium) [H] ja kuumavesilaitoksen (caldarium). Balneumin rakentaminen juonsi juurensa keisari Hadrianuksen hallituskaudelle. Olympieionin kylpylä oli käytössä ainakin 600-luvulle asti.