Antiikin tekniikan museo – Kotsanas museum of Ancient Greece Technology

Museon tavoite on nostaa esille antiikin kreikan teknologian huippusaavutuksia. Antiikin teknologiahan oli tärkeä osa ajan kulttuuria, mutta on jäänyt nykyisin jonkin verran pimentoon.

Museo sijaitsee jugendrakennuksessa osoitteessa 6 Pindarou. Aivan museon lähellä on parlamentti ja Syntagman metroasema. Rakennus kuului 1900-luvun alkupuolella Aspasia Manoun perheelle, kuningas Aleksanteri I:n vaimolle. Aleksanteri oli kuninkaana vuosina 1917-1920. Kostas Kotsanas, jolta museo on saanut, nimensä syntyi vuonna 1963. Hän opiskeli konetekniikan laitoksella Patrasin ammattikorkeakoulussa. Museon nettisivujen mukaan hän on omistanut elämänsä antiikin kreikkalaisen kulttuurin tutkimiseen, erityisesti antiikin kreikkalaisen tekniikan alalla.

 

Museo on aikoinaan valittu vuoden eurooppalaiseksi museoksi. Tästä on kuitenkin jo jonkin verran aikaa

Pysyvien näyttelyjen pinta-ala on 700 neliömetriä. Vanha rakennus on kuitenkin rungoltaan kapea, eikä ideaali tämäntyyppisen aiheen esittämiseen. Näyttelyt ovat jonkin verran sirpaloituneet ja paras tapa tutustua museoon olisi epäilemättä opastettu kierros, tilan rajoitusten vuoksi suhteellisen pienellä osanottajamäärälle. Tällainen oli vierailuni aikaan käynnissä ja vaikutti toimivan hyvin interaktiivisella otteella.

Yksi antiikin teknologian suurista nimistä oli Philon, joka syntyi Bysantissa noin vuonna 260 eaa., opetti Rodoksella ja Aleksandriassa, missä hän kuoli noin vuonna 180 eaa. Museo kertoo, että hän oli Aleksandrian museionin johtaja, keksijä, insinööri, fyysikko, matemaatikko ja tähtitieteilijä. Hän kehitti erityisesti tekniikan, nestemekaniikan ja automaation alaa. Philon kuvasi 78 laitetta, jotka toimivat vedellä, höyryllä ja ilmalla teoksessaan "Pneumatica", joka on säilynyt arabiankielisenä käännöksenä. Joihinkin hänen suuriin keksintöihinsä kuuluivat robotiikka, hämmästyttävä ohjelmoitava teatteri ja vaikuttava hydraulinen automaattinen suihkulähde

Käyntihetkellä museon ylimmässä kerroksessa oli pieni, mutta omalla tavallaan kiinnostava antiikin soittimiin liittyvä näyttely – oli kiva, että joidenkin soittimien ääntä oli mahdollista kuunnella. Kellarikerroksessa oli yhden huoneen näyttely, jossa esiteltiin sotilaiden varustuksia. Varusteet ovat sinänsä upeita esineitä, mutta näyttelyä ei ollut erityisemmin taustoitettu.

 

Soittimiin liittyvä näyttely

Varusteihin liittyvässä näyttelyssä oli esillä kuvataiteen lähteiden perusteella (norsunluukuvake, Saint Demetrios, 950–1000 jaa., Metropolitan Museum of Art, New York) tehty rekonstruktio Bysantin keskikauden jalkaväkisoturin panssarista

Paitsi kokeiltavien teknisten laitteiden, videoiden ja kuvien avulla, museon taustoittaa antiikin tekniikan historiaa myös tekstein. Liikkeelle lähdetään Kreikan sijainnista idän ja lännen, Euroopan, Aasian ja Afrikan risteyksessä. Täällä, neoliittisista ajoista lähtien, ihmiset sekoittuivat keskenään ja vaihtoivat kulttuurihyödykkeitä. Innovatiivisia ideoita omaksuttiin ja jaettiin. Samanaikaisesti mantereen vuoristoinen ja vaikeasti ylitettävä maasto sekä lukuisat saarirypäleet pakottavat kreikkalaiset luomaan satoja autonomisia kaupunkivaltioita, joilla kullakin on erilainen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen suuntaus. Tärkeitä satamia kehitettiin kaupunkien välistä meriliikennettä varten.

Karu ja hedelmätön maasto teki heistä merenkulkijoita, tutkimusmatkailijoita ja kauppiaita. Kreikkalaiset levisivät koko Välimeren altaalle perustamalla kymmeniä siirtomaita Eurooppaan, Aasiaan ja Afrikkaan, mikä loi hedelmällisen maaperän sivilisaatioiden sekoittumiselle sekä tieteen ja teknologian kehitykselle.

Aluksi Jooniassa ja myöhemmin mantereella kreikkalaiset tietäjät etsivät loogisten argumenttien avulla tämän maailman alkuperää ja hylkäävät aikaisemmat mytologiset kertomukset. Museo kirjaa aikakauden suuret länsimaisen tieteen perustan luoneet suuret nimet aina Sokratekseen, Aristoteleeseen ja Platoniin saakka. He ja heidän edeltäjänsä loivat pohjan tieteen syntymiselle ja hellenistisen aikakauden suurelle teknologiselle vallankumoukselle.

Museon mukaan 4. vuosisadan lopussa eaa. tapahtui tieteellisen ja teknologisen vallankumous, jolla ei ole vertaista muinaisessa maailmassa. Tämä teknologinen ihme leviää lähes koko Välimeren alueelle Kreikan kolonisaation ja  Aleksanteri Suuren ansiosta. Ateena, Syrakusa Sisiliassa, Pergamo Vähässä Aasiassa, Antiokia, Aleksandria Egyptissä ja Rhodos ovat tärkeimmät Kreikan kaupungit, jotka johtivat tätä teknologista vallankumousta.

Aleksanteri Suuren ja hänen seuraajiensa aristoteelinen tieteellinen kyselevä henki olivat vallalla. Uskottiin toisaalta myös, että korkean teknologian hankkiminen on valtion kilpailuetu sodan tai rauhan aikana. Kreikkalaisten tutkijoiden kosketus itämaisten kansojen tieteellisiin löytöihin ja näiden ihmisten (summerialaiset, kaldealaiset, heettiläiset jne.) vuosisadan pituisten arkistoihin rikastuttivat ajattelua.

Kuva näyttelystä