Torino 2006 -talvikisojen näkyvin merkki on luonnollisesti kisojen virallinen tunnus, joka valittiin ja otettiin käyttöön jo vuonna 2001. Tunnuksen on suunnitellut Benincasa-Husmann studio, joka voitti tunnuksesta järjestetyn kilpailun. Tunnuksen lisäksi maskotit Neve ja Gliz sekä kisojen motto "Passion lives here" ovat keskeiset elementit siinä, miltä Torinon talvikisat näyttävät.

Maskotit Neve ja Gliz ovat muodostuneet toinen lumesta ja toinen jäästä eli talvikisojen tunnusomaisista elementeistä. Maskoteista Neve on lumipallotyttö, joka on puettu punaiseen ja Gliz puolestaan on jääkuutiosta muodostunut poika, joka käyttää sinistä asua. Maskotit viestivät iloisuutta, onnellisuutta ja solidaarisuutta. Maskotit ovat graafikko Pedro Albuquerquen käsialaa ja ne valittiin edustamaan kisoja vuoden 2003 maaliskuussa.

Torinon kisojen motto "Passion lives here" täydentää kisojen ilmeen. Motto, kirjoitettuna kirkkaalla punaisella värillä, viestii italialaista intohimoa järjestää onnistuneet talvikisat. Cortina d'Ampezzo 1956 -talvikisojen ja Rooma 1960 -kesäkisojen jälkeen on Torinon vuoro osoittaa sitä intohimoa, millä tavalla italialaiset suhtautuvat kaikkeen tekemiseen. Motto julkaistiin vajaa 150 päivää ennen kisoja, syyskuussa 2005.




Suomen Olympiakomitea on valinnut Gainomax Recovery -juoman olympiajoukkueen viralliseksi palautumisjuomaksi jo toistamiseen

Suomen Olympiakomitea valitsi Gainomax Recovery -palautumisjuoman uudelleen olympiajoukkueensa viralliseksi palautumisjuomaksi. Tammikuussa 2005 jatkoa saanut yhteistyösopimus jatkuu vuoden 2006 loppuun saakka. Gainomax Recovery takaa sinä aikana Torinon talviolympialaisiin tähtäävälle Suomen olympiajoukkueelle parhaan mahdollisen avun palautumiseen.

Milk shake -tyyppistä Gainomax Recovery -juomaa myyvät hyvin varustetut päivittäistavaraliikkeet, luontaistuotekaupat, kuntosalit ja urheiluvälineliikkeet. Noin 2 euroa maksavan juoman makuvaihtoehtoja ovat mansikka, suklaa, vadelma, vanilja, cappuccino ja uutuusmaku appelsiini.
Torinon XX talvikisat 2006 pähkinänkuoressa

  • 17 päivää, 10.-27.2.2006
  • 15 urheilumuotoa: alppihiihto, ampumahiihto, rattikelkkailu, maastohiihto, curling, freestylehiihto, jääkiekko, taitoluistelu, ohjaskelkkailu, yhdistetty hiihto, short track -luistelu, skeleton, mäkihyppy, lumilautailu, pikaluistelu
  • 7 kisapaikkakuntaa: Torino, Bardonecchia, Cesana, Pinerolo, Pragelato, Sauze d'Oulx, Sestriere
  • 3 olympiakylää: Torino, Bardonecchia, Sestriere
  • 84 kultamitalia jaossa
  • 85 kansallista olympiakomiteaa lähettää joukkueen
  • 2500 urheilijaa
  • 2500 valmentajaa ja muita joukkueisiin kuuluvia henkilöitä
  • 2300 Kansainvälisen Olympiakomitean, kansallisten olympiakomiteoiden ja muiden järjestöjen edustajaa
  • 650 tuomaria
  • 10 000 median edustajaa
  • 6000 yritysvierasta
  • 20 000 vapaaehtoistyöntekijää
  • 1,5 miljoonaa katsojaa paikanpäällä

Suomen Olympiakomitean valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola:

Torino järjestää XX talviolympiakisat 10.-26.2.2005. Suomella on näihin kisoihin sikäli erityinen kiinnostus, että Suomi oli kuuden kandidaatin finaalissa vuonna 1999, kun Kansainvälinen Olympiakomitea valitsi vuoden 2006 kisaisäntää. Ainakin omasta mielestämme olimme monessa suhteessa kilpailijoitamme parempia, mutta aika ei ehkä ollut kypsä Norjan Lillehammerin kanssa jaetuille kisoille. Valintaprosessiin osallisina voimme joka tapauksessa verrata Torinon kisojen toteutusta myös omiin suunnitelmiimme ja ehkä ennen kaikkea niihin lupauksiin, joilla Torino kisat lopulta sai. Valmisteluvaiheessa Torinon haasteiksi ovat osoittautuneet kolme erillistä kisakylää, niiden väliset etäisyydet ja kulkuyhteydet, sekä erittäin rajallinen majoituskapasiteetti niin joukkueiden kuin myös kisavieraiden käyttöön. Molemmat edellä mainituista haasteista tulevat myös merkittävästi vaikeuttamaan joukkue- ja lajikohtaisen huollon optimaalista järjestämistä Torinon kisoissa. Uskomme kuitenkin, että haasteista ei koidu ylipääsemättömiä ongelmia urheilijoille ja parhaat urheilijat menestyvät näissäkin kisoissa.

Suomen joukkueen lähtökohta Torinon kisoihin on kohtalaisen hyvä. Edellisen kilpailukauden tulostaso ja menestys oli lupaava ja kulunut harjoituskausi on sujunut pääpiirteissään suunnitellusti. Kaikki edellytykset ovat olemassa sille, että Suomi menestyy hyvin useassa lajiryhmässä ja sille, että mitalikahveja päästään juomaan useampaankin kertaan. Lajiliitot ovat asettaneet omia mitalitavoitteitaan, joita yhteenlaskemalla ei kuitenkaan saada täysin realistista pohjaa odotuksillemme. Aikaisemmat olympiakisat ovat osoittaneet, että jokaista mitalisuoritusta kohti tarvitsemme useita kandidaatteja, joilla on realistinen mahdollisuus menestyä. Silti voin hyvillä mielin todeta, että tällä kerralla lähes kaikissa lajiryhmissä on realistista asettaa tavoitteeksi mitali.

Ampumahiihdossa on maajoukkuetasolla käynnissä sukupolvenvaihdos. Aikaisempien huippuvuosiemme menestykseen tuskin päästään, mutta lajissa marginaalit ovat pieniä ja tulokset joskus yllätyksellisiäkin. Kokeneita urheilijoita on toki mukana, mutta jo viestijoukkueen valinta kisoihin edellyttää hyviä alkukauden suorituksia nuorilta hiihtäjiltä sekä miesten että naisten osalta. Miesurheilijoidemme hiihtovauhti riittää parhaimmillaan lähes maailman kärkeen, joten ammunnan onnistuminen tulee ratkaisemaan paljon. Odotusarvona ampumahiihdolle on positiivisen yllätyksen mahdollisuus kisoissa.

Mäkihypyssä suomalaiset huiput ovat dominoineet lajia viime vuosina. Joukkue lähtee kauteen hyvistä asemista Janne Ahosen ja Matti Hautamäen johdolla. Muista joukkueen edustuspaikoista käydään kova kansallinen kilpailu ja muillakin hyppääjillämme on mahdollisuus hyvään yksilö- ja joukkuemenestykseen. Ehdottomasti mitalilaji.

Maastohiihdossa kauteen lähdetään mielenkiintoisessa tilanteessa. Naisten joukkue on erittäin vahva ja tasainen. Joukkue koostuu useista menestyjäehdokkaista. Miesten joukkue antoi lupaavia enteitä tulevasta kevään 2005 MM-kisoissa ja omaa harjoituskauden perusteella myös mahdollisuudet hyvään menestykseen. Maailman kärki on muutaman laihan vuoden jälkeen tavoitettu ja suomalaiset hiihtäjät tullevat olemaan mitalitaisteluissa mukana sekä yksilökisoissa että viesteissä.

Yhdistetyn hiihdossa joukkueelta odotetaan hyvää kokonaispanosta Hannu Mannisen kokemuksen ja nuoren Anssi Koivurannan viime kauden läpimurron perusteella. Lisäksi Jaakko Talluksella on hopeamitali puolustettavanaan Salt Lake Cityn olympiakisoista ja Antti Kuismalla MM 2005 kisojen perusteella myös hyvät mahdollisuudet menestykseen. Vahva joukkue, jolta voidaan odottaa menestystä.

Alppihiihdossa suomalaislaskijoiden hämmästyttävä nousu ja paikan vakiinnuttaminen maailman huipulle kuluneella olympiadilla antaa perusteet lisätä alppihiihto odotusarvoltaan menestyslajiemme joukkoon myös olympiakisoissa. Tanja Poutiaisen ja Kalle Palanderin mahdollisuudet ovat mitalitasoa. Lisäksi näköpiirissä on jo uusia menestyjäehdokkaita, joille Kallen ja Tanjan esimerkki sekä Torinon kisakokemus ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Freestylessa kumparelasku on 1990-luvun puolivälistä alkaen ollut miesten osalta suomalaisten menestyslaji. Sekä Naganon että Salt Lake Cityn talvikisoissa lajiryhmä on onnistunut tuomaan mitalin. Joukkueen runko on sekoitus jo olympiatasollakin menestyneitä konkareita ja nälkäisiä olympiamenestyksen hakijoita. Viime kausi jätti osin loukkaantumisten, mutta ehkä myös lajin kansainvälisen tason kiristymisen vuoksi jonkin verran kysymyksiä ilmaan joukkueemme iskukyvystä Torinossa. Suomen freestyle- urheilijoiden kokemus- ja menestyshistoria, sekä hyvin sujunut harjoituskausi antaa kuitenkin hyvät perusteet menestysodotuksille myös tulevien olympiakisojen kumparelaskussa.

Lumilautailu on melko nuori olympialaji, jonka lajimäärä lisääntyy Torinon kisoissa. Ratalajeina kisoissa kilpaillaan lumilautacrossissa ja parisuurpujottelussa, joista crosskisa käydään olympiatasolla ensimmäistä kertaa. Lumilautajoukkueemme koko kasvaakin edellisiin olympiakisoihin verrattuna muutamilla vauhdikkaiden ratalajien edustajilla, mutta edelleen Suomen lumilautajoukkueen vahva runko koostuu lumikourulaskijoista. Varsinkin suomalaiset miehet ovat hallinneet halfpipen maailmancup-kilpailuja viimeisinä vuosina, Risto Mattila ja Antti Autti eturintamassa. Lumilautalajien yllätyksellisestä luonteesta huolimatta lajiryhmälle voidaan perustellusti asettaa myös mitaliodotuksia.

Jääkiekossa asetelmat Torinon olympiaturnaukseen selkenivät miesten joukkueen osalta NHL-kiistojen päätyttyä sopuratkaisuun. Suomi saanee kisoihin parhaan mahdollisen kokoonpanon - vastaavan tasoisen joukkueen, jolla saavutettiin syksyllä 2004 yllätyksellinen finaalipaikka maailman kovimmassa World Cup -turnauksessa. Joukkueemme realistinen odotusarvo Torinossa on kuitenkin semifinaalipaikan saavuttaminen. Mitali miesten joukkueelle on mahdollinen, mutta edellyttää sataprosenttista turnaussuoritusta.
Naisten joukkueen kohtalona Salt Lake Cityssä oli luovuttaa Naganossa saavutettu pronssitila Ruotsille. Lajin kansainvälinen taso on laajentunut edelleen neljässä vuodessa, mutta samalla lajin kärkimaat Kanada ja USA ovat entisestään vankistaneet otettaan. Suomen joukkueen runko on nuorentunut, mutta hankkinut tarvittavaa kansainvälistä kokemusta ja joukkue taistelee edellä mainittujen maiden rinnalla vahvasti mitalista.

Curlingissa miesten joukkue saavutti kirkkaasti olympiapaikan yhden epäonnisen vuoden jälkeen nousemalla ensin takaisin A-sarjaan ja pelaamalla viimeisissä MM-kisoissa viime hetkiin saakka mitaleista. Torinon joukkueessa on Markku Uusipaavalniemen johdolla kokemusta ja menestystä EM-, MM- ja olympiatasolta. Kansainvälinen kärki on erittäin tasainen ja onnistunut turnaus Suomen joukkueelta voi tuoda tulokseksi jopa mitalisijan.

Pikaluistelu on alppihiihdon ohella noussut kuluneella olympiadilla varteenotettavaksi menestyslajiksi Suomen talvikisajoukkueessa. Miessprinttereidemme pronssi- ja nelossijat viime kauden MM-kisoissa, sekä vastuunkantajien määrän lisääntyminen mahdollistavat aikaisempaa suuremman lajijoukkueen lähettämisen sekä antavat hyvät edellytykset hyvään kokonaistulokseen, kaiken onnistuessa jopa mitaleille asti.

Taitoluistelussa Suomen kansallisen kilpailun kiristyminen etenkin naisten puolella on johtanut siihen, että meillä on useita hyviä kandidaatteja olympia-areenalle. EM- ja MM-menestyksen myötä Suomi saa lähettää Torinoon kaksi edustajaa naisten yksinluisteluun. Uusitun pistejärjestelmän vaikutukset luistelijoidemme menestysmahdollisuuksiin lienevät myös pelkästään myönteisiä. Torinosta voidaan onnistuneilla suorituksilla odottaa lajilta ainakin pistesijoituksia.

Suomalaismitalistit / Finnish Medals
2002 Salt Lake City4 kultaa/ gold
2 hopeaa/ silver
1 pronssi/ bronze


Kultaa / Gold:
Yhdistetty hiihto
Nordic combined, individual

Samppa Lajunen
Yhdistetty hiihto, sprinttikisa
Nordic combined, sprint

Samppa Lajunen
Yhdistetty hiihto, joukkuekilpailu
Nordic combined, team competition
(Jari Mantila, Hannu Manninen, Jaakko Tallus, Samppa Lajunen)

Freestyle, kumparelasku M
Freestyle skiing, moguls M

Janne Lahtela
Hopeaa / Silver:
Yhdistetty hiihto
Nordic combined, individual

Jaakko Tallus
Mäkihyppy, joukkuekilpailu
Ski jump, team competition
(Matti Hautamäki, Risto Jussilainen, Veli-Matti Lindström, Janne Ahonen)

Pronssia / Bronze:
Suurmäki
Ski jump, large hill
Matti Hautamäki
Maastohiihdon hiihtotavat: (p) perinteinen, (v) vapaa
Cross-country skiing styles: (Cl) Classical, (Fr) Freestyle

M Miehet/ Men
N Naiset/ W Women




Lähde: Suomen Olympiakomitea