Vuoret, aurinko, meri ja historia. Näin voi aloittaa tarinat ja kertomukset lähes jokaisesta Välimeren saaresta. Kreikan suurinta saarta käsittelevässä tarinassa mytologian pääjumala Zeus valkoiseksi häräksi muuntautuneena kaappasi nuoren foinikialaisen prinsessa Europen selkäänsä ja pysähtyi vimmoissaan vasta Kreetalla.

Kreetalla, kreikkalaisen pääjumalan Zeuksen synnyinsaarella karut ja korkeat vuoret suojaavat eurooppalaisen kulttuurin lähteitä ja minolaisen kulttuurin rauniota. Niinkuin kaikissa Kreikan kulttuuria käsittelevissä kirjoituksissa voidaan myös Kreetasta sanoa että jokainen saarella sijaitseva kylä ja kaupunki on historiallinen. Ylpeys ja riippumattomuus ehkä kuvaavat parhaiten saarella vallitsevaa paikallisten asukkaiden mielenlaatua. Turistit lisäävät tähän mielellään vieraanvaraisuuden. Asukkaat ovat ylpeitä riippumattomuudestaan, ovathan he satoja vuosia eläneet meren ja vuorten eristäminä.

Miljoonia saarella vierailleita turisteja aikaisemmin monet valloittajat ovat tulleet ja menneet. Heistä roomalaiset jättivät jälkeensä hallintojärjestelmän. Bysantin jälkeen saarta ovat vuosisatoja hallinneet venetsialaiset, osmannit ja viimeisimmäksi saaren miehittivät saksalaiset toisen maailmasodan aikana neljän vuoden ajaksi Historiansa varrella saari ja sen asukkaat ovat joutuneet alistumaan vieraisiin vallanpitäjiin ja kärsimään uskonvainoista. Kaiken jälkeen Kreetasta tuli vuonna 1913 Elefthérios Venizéloksen ( 1864-1936) johdolla Kreikan maakunta. Tämän päivän Kreeta elää turismista ja koettaa sopeutua isäntämaansa Kreikan myötävaikutuksella EU- jäsenyyden mukanaan tuomiin lakeihin ja asetuksiin.

On koettu, sanottu ja kirjoitettu että Kreeta tarjoaa sinisiä vesiä, hiekkarantoja ja kirkasta auringonpaistetta ja että Kreeta on kaunis, mutta hoitaa itseään huolimattomasti. Euroopan eteläisimmästä kaupungista Ierapetrasta aistii jo Afrikan läheisyyden, kelluuhan Kreeta-neito Euroopan ja Afrikan erottavan altaan keskellä.

Pohjoisrannikolla on vilkkaita menopaikkoja ja lomanviettokeskuksia. Khania, Rethymnon, Iraklion ja Agios Nikolaus ovat saaren keskuspaikat. Näihin kaupunkeihin keskittyy myös saaren yöelämä ja seuranpito. Diskot, baarit ja viehättävät perinteiset rantakahvilat, tavernat, ravintolat, uimarannat ja arkeologiset nähtävyydet houkuttavat sekä paikallisia asukkaita että turisteja vuorokauden ympäri. Satamakaupunkeihin lautat, laivat ja huvijahdit sekä saarella sijaitsevat kaksi lentokenttää tuovat vierailijoita ja turisteja miljoonan verran joka vuosi.

Aamuvarhain kalastusalukset toimittavat merenherkkuja sisältävät saaliinsa ravintoloiden keittiöihin ja näin mahdollistavat mainion lisän miekka-ja mustekalasta, fagrista ja lavrakista tavernoiden ja ravintoloiden perinteiseen kreikkalaiseen grillibroileria-, lammasta- ja porsasta, talonpoikaissalaattia ja kansainvälisiä herkkuja sisältävään ruokalistaan. Kreeta on nimittäin myös kulinaristien toivepaikka.

Kreetan selkäranka muodostuu saaren keskiosan korkeudeltaan vaihtelevasta vuorijonosta, pituudeltaan n 250 km. Maasto mahdollistaa patikoijalle unelmakohteen mahtavan hienoine maisemineen jossa vastakohdan korkeille vuoristomaisemille luo ympäröivä kristallinkirkas vesi, hiekkarannat ja vuorten syvät rotkot. Korkeudet merenpinnasta vaihtelevat rannikkoseudun tasamaastosta kahden ja puolen kilometrin korkeuteen. Patikointipainotteista lomaa suunnittelevan on hyvä kiinnittää huomiota erityisesti jalkineisiin. Oman fyysisen kunnon taso on myös hyvä tiedostaa varsinkin jos suunnittelee pitkäkestoista ja koko päivän kestävää kiipeilyä tai maastopyöräilyä kivikkoisilla poluilla.

Liikenneyhteydet ovat melko hyvät koko saarella. Linja-auton käyttö vapauttaa myös autonkuljettajan ihailemaan maisemia, tosin auton vuokraus on myös kätevä vaihtoehto saareen tutustuttaessa. Taksiajelua voi myös harkita, koska hinnat ovat kohtuulliset. Kylien väliset tiet ovat pääsääntöisesti asfaltoitu, joten miksei matka taittuisi myös vuokrattavalla skooterilla tai moottori- tai polkupyörällä. On kuitenkin hyvä tarkastaa kulkureitti etukäteen, jotta tietäisi minne on menossa.

Kreetan kasveja ja eläimiä

Vuorenrinteet, oliivilehdot, kukkulat ja puutarhat täyttää kasvillisuus ja eläimistö joka on aivan yhtä moni-ilmeinen kuin saaren maisematkin. Kevätaikaan, helmi- toukokuussa saari on täynnä kukkia ja kasvillisuutta. Heinäkuun alkuun mennessä luonnonvaraiset kukat ovat lakastuneet mutta suuri osa niistä selviää auringon paahteesta seuraavaa kasvukautta varten juurisipuleina-ja mukuloina.

Maasto on monin paikoin kivikkoista ja kuivaa. Keväällä ja syksyllä Kreetan kautta kulkee paljon myöskin meidän oloissamme viihtyviä muuttolintuja joiden reitti kulkee Suomen, Manner-Kreikan ja Afrikan välillä. Kreetalta on tavattu useita kasveja joita ei esiinny missään muualla.

Pohjois- rannikon vesillä voi nähdä myös lämpimissä vesissä hyvin viihtyviä Delfiinejä

Kreetalla pysähtyy muuttomatkoillaan mm. Suomessa myös talvehtiva västäräkki sekä huomattavasti lajitoveriaan kylmänarempi keltavästäräkki. Korkeudessa viihtyvät, eksoottiset ja harvalukuiset kotkat erottaa kiilamaisesta pyrstöstä ja kapeista siivistä joiden välimitta voi olla lähes kolme metriä. Oranssinruskeina ja hohtavanhopeisina ne liitelevät korkealla vuorten ja rotkojen yllä.

Tarina Daidaloksesta - kirveen keksijästä

Daidalos, ateenalainen keksijä oli keksinyt kiilan, kirveen, vintturin, vivun ja purjeen. Tarun mukaan hän rakensi myös elävännäköisiä patsaita jotka kykenivät liikkumaan. Kateellisena siitä, että hänen sisarenpojallaan Perdiksellä oli yhtä hyvät lahjat kuin hänellä itsellään, hän työnsi pojan ulos ikkunasta, niin että tämä murskaantui kuoliaaksi. Arkkitehdit ja kielitieteilijät ovat löytäneet yhtäläisyyttä rakennuksesta löydettyjen kaksiteräisen kirveen tunnuskuvien ja sanan labrys- (labrys = kaksiteräinen kirves) välillä perusteella yhtenäisyyden sanaan labyrintti Knossoksen palatsin raunioista.

Mutta tarina jatkuu: Pasifae, Kuningas Minoksen puoliso käytti myös hyväkseen Daidaloksen osaamista. Pasifae oli kuolettavan rakastunut erääseen härkään ja huoleton keksijä ei välittänyt mahdollisesti aiheuttamastaan vahingosta, vaan auttoi kuningatarta pääsemään unelmiensa päämäärään. Pasifaen ja härän suhteen hedelmänä syntyi se kuulijoita ja lukijoita kauhistuttanut ihmissyöjähirvio Minotaurus joka oli siis puoleksi härkä ja puoleksi ihminen.

Kuningas Minos sulki pedon labyrinttiin, missä Daidalos poikansa kanssa oli turvasäilössä. Rakennettuaan itselleen ja pojalleen Ikarokselle keinotekoiset siivet he pakenivat labyrintin kattoikkunan kautta. Vapauden hurmassaan Ikaros kohosi yhä ylemmäksi ja ylemmäksi, kunnes hän lopulta tuli liian lähelle aurinkoa. Auringon kuumuus sulatti mehiläisvahan, joilla siivet oli kiinnitetty ja hän putosi alas ja hukkui Ikaroksen mereen, joka on saanut nimen tapahtuman mukaan. Daidalos itse lensi meren yli Italiaan ja jatkoi siellä keksintöjään siihen saakka, kunnes kuningas Minoksen toimesta menetti henkensä.

Zorbaksen tanssia tanssitaan tavernoissa ja ravintoloissa

Kerro minulle Zorbas- kirjan mukaan tehty menestyelokuva toi pysyvästi tunnetuksi tanssin nimeltä Syrtaki. Pieni Surtos- tanssi koostuu kolmesta erilaisesta tanssirytmistä hassapikosista, nopeammaksi hassaposervikosiksi, joka puolestaan kehittyy kreetalaiseksi Soustaksi. Sitä tanssitaan tavernoissa ja ravintoloissa. Miespuolinen tanssija pitää katseensa koko ajan suunnattuna lattiaan jota kohti hän toisinaan kumartuu ja koskettaa sitä kädellä. Yleensä tanssi muodostuu kansantanssiaskelia muistuttavasta kuviosta neljä askelta maassa ja yksi ilmassa mutta myös improvisoiduista muodoista ja kuvioista. Hyppyjen korkeuden ja tanssin rytmin ratkaisee tanssijan paino ja ikä.

Zorbaksen luojaa, kreetalaista vuonna 1957 kuollutta lakitieteen tohtori Kazantzakisia arvostetaan nykyisin suurmiehenä. Kirjailijan elinaikana kuitenkin kaikki oli toisin, sillä kirkko ei hyväksynyt hänen omintakeista filosofiaansa eikä sallinut hänen tulla haudatuksi siunattuun maahan jumalanpilkkasyytteen vuoksi. Kazantzakisin motto on hakattu kiveen hänen haudallaan:

En toivo mitään, en pelkää mitään, olen vapaa.
"Meri tuoksui aamulla kuin vesimeloni, keskipäivällä se huokui jähmeänä ja sen pintakareet olivat kuin pienenpieniä neidonrintoja ja illalla se huokaili ruusunpunaisena, viininpunaisena, sinipunaisena ja syvänsinisenä."
Niko Kazantzakis

Harrastusmahdollisuudet :

Kreetalla voi oikeastaan harrastaa mitä tahansa.
osa I Vesiurheilu

Banaanivenekyyti
Moottoriveneen perään kytkettyjä ilmatäytettyjä eri kokoisia "banaaneja" joiden kyytiin mahtuu keskimäärin neljä henkilöä kerrallaan. Málissa ja Khérsonioksessa
Jahdin vuokraus
Jahdin voi vuokrata kipparin tai täyden miehistön kanssa tai ilman kumpaakaan. Kreikan Valtion Matkailutoimistosta saa vuokraamolistan
Laitesukellus
Rannikolla voi sukeltaa tutkimaan toisen maailmansodan aikaisia laivojen hylkyjä
Pelastusrengaskyyti
Banaanivenekyydin tavoin yhden hengen "pelastusrengaskyyti" on suosittua huvia
Purjelautailu
Lautoja vuokrataan monilla paikkakunnilla. Parhaat rannat Georgiupoli, Khersónisos, Mália, Ierapetra ja Plakias
Snorklaus
Kreetan kirkkaissa vesissä esiintyy suuri määrä värikkäitä kaloja snorklaajien iloksi
Vesihiihto
Vesihiihtoa on tarjolla useissa isoissa rantataajamissa.
Vesiliukumäki
Khersónisoksen vesipuistossa nimeltä Aqua Splash Water Park on liukumäkiä aaltoallas ja putouksia
Vesiskooterit
Vesiskooterrerin voi vuokrata kaikista isoista rantataajamista vaikka niiden käyttöä onkin rajoitettu

Presidentti Martti Ahtisaaren puhe Iraklionin kaupungintalolla 17.09.1998

Esitän parhaat kiitokseni Teille, Herra Pormestari, ystävällisistä sanoista, jotka osoititte minulle ja maalleni sekä Kreetan historiaa käsittelevästä kirjasta, johon minä ja puolisoni mielellämme perehdymme.

On ilo vierailla kauniilla saarellanne ja nauttia vehreistä maisemista. Näitä päiviä edelsi tiivis ja mielenkiintoinen ohjelma Ateenassa. Olen tyytyväinen siitä, että vierailuni jatko suuntautuu juuri tänne, saarenne historia on niin vaikuttava ja monipuolinen. Kreeta on meille suomalaisille yrttiensä tuoksusta ja historiastaan tarunhohtoinen. Kreeta on myös antanut maailmankirjallisuudelle mestariteoksia. Meille ovat tutuimpia kreetalaiskirjailijat Nikos Kazantzakis ja Iraklionissa syntynyt Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut Odisseas Elitis. Nykyisin myös Elitisin tunnemaailma avautuu suomen kielellä. Muinaisina aikoina Kreikkalainen jumala Zeus kaappasi foinikialaisen prinsessan Europen matkaansa ja pysähtyi vasta päästyään Kreetalle. Näin maanosamme sai nimensä. Puhuessamme Euroopasta meidän tulisi muistaa tämä myytti, josta kaikki sai alkunsa. Luodessamme eurooppalaista identiteettiä emme saa unohtaa menneisyyttämme emmekä eri kansakuntien kokemuksia. Eurooppalaisen kulttuuriperinnön rikkaus on juuri sen eroavaisuuksissa - yhdenmukaisuuden sijalla on eri kansojen perinteiden ja kulttuurien kirjo. Saarellanne vierailee vuosittain tuhansia suomalaisia. Tuskin pelkkä lämpö ja aurinko jaksavat houkutella heitä tänne aina uudelleen. 0sansa on myös erilaisella ruoalla, tanssilla ja elämänasenteella. Voitte olla ylpeitä Kreetan rikkaasta ja värikkäästä kansankulttuurista. Toivotan Teille ja Iraklionin kaupungille sekä koko Kreetan saarelle mitä parhainta menestystä. On ilo olla kanssanne !