Oliivipuu voi varttua jopa tuhatvuotiseksi. Voisi kuvitella että näillä Spartassa sijaitsevilla puilla olisi Hellaksen historian vaiheista paljon mielenkiintoisia tarinoita kerrottavanaan. Monista tärkeistä asioista länsimaisen kulttuurin kehitykselle on keskusteltu oliivilehdoissa tai oliivipuiden varjossa.

Epäselvyys erityyppisten oliiviöljyjen välillä uhkaa vähentää kuluttajien luottamusta oliiviöljyä kohtaan. EUn myötä laadunparannusohjelmat ovat tulleet mukaan markkinointiin. Ylitarjonnan riski on myös kasvanut, sillä kulutuksen kasvu on ollut hidasta verrattuna tuotannon määrään.

Perinteisesti oliivipuun historia liitetään Kreikkaan. Mytologian mukaan kreikkalaiset saivat oliivipuun sen kilpailun tuloksena joka syntyi Poseidonin ja Pallas Athenen välille heidän ottaessaan mittaa siitä kumpi saisi antaa nimensä Ateenan kaupungille. Voittajaksi kisasta selviytyi Pallas Athene luomalla oliivipuun, joka todettiin silloisen arvoasteikon mukaan hyödyllisemmäksi kuin merten valtiaan Poseidonin luoma hevoshahmo. Eräs Välimeren maiden asukkaiden pitkän iän salaisuus on ruokapöytään aina kuulunut oliiviöljy. Kreikka kuuluu oliiviöljytuotannon kärkimaihin ja tarjoaa ilmastonsa puolesta hyvät satomahdollisuudet kymmenilletuhansille oliiviiviljelijöille.

Oliivien poiminta on ollut design-työtä jo antiikin ajoista

Sadonkorjuu alkaa keskimäärin lokakuussa siitä, että oliivipuun alle levitetään kangas tai verkko johon puun oksia ravistamalla ja erilaisia apuvälineitä käyttämällä puun hedelmät putoilevat. Kaikkia oliiveja ei suinkaan tarkoiteta syötäväksi tai öljyn valmistukseen. Laatu vaihtelee. Öljyn valmistukseen tarkoitetut käyttökelpoiset ja puhtaat oliivit murskataan kivineen myllyssä jonka jälkeen oliivipuuro levitetään käyttötarkoitustaan vastaaville matoille. Massaa puristetaan hitaassa tahdissa, jotta se pysyisi mahdollisimman viileänä.

Näin syntyy perinteinen kylmäpuristettu oliiviöljy

Euroopan komission luokitukset, jonka mukaan oliiviöljyt jaetaan neljään eri laatuluokkaan:

Ekstra-neitsytoliiviöljy on korkealaatuisinta. Se on saatu suoraan oliiveista ja ainoastaan mekaanisin menetelmin.

OLIIVIEN KOKOLUOKITUS

Yhden öljylitran valmistamiseen tarvitaan noin viisi kiloa oliiveja.Oliivit jaetaan kokonsa puolesta yhteentoista luokkaan. Suurimjmat oliivit ovat supermammoutheja ja pienimmät bulletteja.

Oliiviöljyjä arvioidessa niitä pitää haistaa ja maistaa

Kreikkalaisten oliiviöljyä luonnehditaan paksuksi ja täyteläiseksi. Kylmäpuristettujen oliiviöljyjen tuoksu ja maku ovat voimakkaat. Tavallisen oliiviöljyn maku on miedompi. Väri vaihtelee sampanjakeltaisesta kirkkaanvihreään. Sekä väriin että makuun vaikuttavat lajike sekä puun kasvupaikka. Hyvän oliiviöljyn tuoksu on hedelmäinen ja maku raikas sekä vähän kitkerä. Pieni polte saa tuntua kurkussa.

Happopitoisuus kertoo öljyn laadusta. Extra virgin- eli neitsytöljyn vapaiden rasvahappojen pitoisuus on alle 1% ja virgin- eli kylmäpuristetun oliiviöljyn alle 2%. Tavallisen oliiviöljyn happopitoisuuden tulee olla alle 3,3%

Sopii erinomaisesti ruoanlaittoon

Ruuanlaitossa parhaimmillaan oliiviöljy on salaatinkastikkeissa ja erilaisissa kylmissä ruuissa. Käyttö on myöskin suosittua säilöttäessä esimerkiksi valkosipulinkynsiä tai paprikoita ja auringossa kuivattuja tomaatteja paikalliseen tapaan. Suomalaiset voisivat kernaasti käyttää voin asemasta öljyä myös voileivän päälle siveltynä. Oliiviöljy säilyy parhaiten valolta suojassa, viileässä paikassa. Jääkaapissa öljy muuttuu sameaksi väriltään muttei sillä ole vaikutusta makuun.

Oliiviöljyllä on jo antiikin aikana ollut tärkeä rooli myöskin ihonhoidossa. Kivennäis-ja hivenaineita oliiviöljy ei sisällä mutta sitä enemmän A, E ja K- vitamiineja jonka vuoksi kosmetiikkateollisuus on huomioinut sen hyödyllisyyden kauneudenhoitototuotteissa.

Oliivinlehtitiivisteen 2-tehoisen vaikutuksen sanotaan- stimuloivan ihon oman kollageenin synteesiä joka on ihon elastisuuden ja joustavuuden lähde

- suojaavan ihoa luonnollisella tavalla vapaiden radikaalien aiheuttamilta soluvaurioilta

Oliiviöljyn mikrouutteet vahvistavat solujen välistä “sementtiä” (lipidejä) samalla kun Ihon oma vastustuskyky tehostuu.

Helena Hera